piraattikyla2-normal.jpg

Roehenstartien seikkailijaseurue on ollut koossa jonkin aikaa. He seikkailevat Brittiläisen Länsi-Intian siirtomaissa Karibian saaristossa.  

Jacob Charles Roehenstart ja Giambattista Giovanni Gioacchino de Vito di Cassilia yrittävät kumpikin päästä Marianne Beaumanoirin suosioon.
Marianne saa tarpeekseen, ja kun eteen tulee tehtävä merirosvolaivalla, hän ilmoittaa lähtevänsä suorittamaan sitä. Jacob haluaa löytää kartan, joka ilmeisesti on merirosvojen hallussa, Marianne tarvitsee omaa aikaa.

 

jacob-normal.jpg giambattista-normal.jpgmarianne-normal.jpg


Marianne pestautuu hurjuudestaan ja raakuudestaan kuulun Bloody Johnsonin merirosvoporukkaan. Pari kuukautta kuluu asiallisesti, mutta lopulta koittaa päivä, jolloin merirosvot petetään. Laiva on juuri saanut ryöstettyä portugalilaisen, hopealastissa olleen purjefregatin ja kääntynyt kohti kotisatamaansa Tortugaa, kun heidät yllätetään. Espanjan kuningatar Isabella II:n suojeluksessa toimivat merirosvot hyökkäävät, vangitsevat Bloody Johnsonin miehistön, tappava useimmat ja luovuttavat loput palkkiota vastaan briteille. Marianne ja kymmenkunta muuta miehistön jäsentä heitetään tyrmään Barbadoksen pääkaupungissa Bridgetownissa.

Muu seurue valmistautuu pelastamaan Mariannea. Tämä ei ole pyytänyt apua, vaan sen sijaan lähettänyt mystisiä lahjoja, kuten simpukan, jonka sisällä on musta helmi.

Bridgetown on vilkas kaupunki, jonka keskustaa hallitsevat syväsatama, amiraali Nelsonin patsas, kaupungintalo sekä kasarmi vankiloineen.

barbade-statue-de-lord-nelson-normal.jpg


Kehitetään suunnitelma. Sisar Isabelle keplottelee itsensä vankilaan tarkistamaan tilanteen, Ahmed Mustafa esittäytyy kuvernöörille osmaanivaltakunnan lähettiläänä, ja Giambattista, Isabelle ja Jacob hoitavat hirttopaikalle köydet, joita pitkin seurue pakenee pystysuoraa kallioseinämää pitkin vapautettuaan Mariannen. Mariannellakin on oma suunnitelmansa.
 

isabella-normal.jpg

mustafa2-normal.jpg


Sisar Isabelle saa vartijat suostuteltua päästämään hänet tyrmään kertomaan vangeille Jumalan valtakunnasta ja näitä odottavista helvetin lieskoista. Hänen saapumisensa saa aikaan karkeiden huutojen kuoron. Isabelle onnistuu livauttamaan Mariannelle Sveitsin armeijan krusifiksin, jonka avulla Marianne voi tiirikoida kahleensa.

 

Ahmed Mustafa kutsututtaa itsensä kuvernöörin toimistoon. Hänen onnistuu tyylikkään esiintymisen ja rihkamalahjojen avulla vakuuttaa kuvernööri siitä, että osmaanivaltakunta on kiinnostunut tekemään Barbadoksen kanssa suurta sokeri- ja rommikauppaa. Kuvernööri kutsuu vieraansa paitsi hirttäjäisten VIP-aitioon, myös kartanoonsa yöpymään. Ahmed Mustafa täyttää soluttautujan raskaan velvollisuuden ja ottaa pitkän kylvyn.

Sisar Isabelle, Giambattista ja Jacob löytävät kaksi miestä, jotka ovat parhaillaan pystyttämässä hirttolavaa. Jacob vaatii saada tietää, miksi lavasta on tulossa selvästi viallinen, sekä käskee miehiä viemään itsensä komentajansa puheille. On varhainen aamu, ja kasarmilta herätetään komentavia upseereita yksi kerrallaan kuulemaan, kuinka koko maailma nauraa Barbadokselle, mikäli hirttolava-asia ei tule kuntoon.

Samaan aikaan Giambattista virittää sisar Isabellen avulla köydet alas jyrkännettä, jonka alla odottaa soutuvene valmina viemään karkulaiset pakolaivalle.

piraattikyla1-normal.jpg

Hirttäjäiset alkavat. Vangit kävelytetään ulos vankilasta kahleissa, toisiinsa kytkettyinä. Mariannen onnistuu kaatua ja tiirikoida jalkakahleensa hässäkässä. Lisää sekasortoa, ja myös hänen kätensä ovat vapaat. Marianne hyökkää lähimmän sotilaan kimppuun.

Samaan aikaan Ahmed Mustafa ottaa panttivangiksi isäntänsä kuvernöörin. Hän heiluttaa sapeliaan ja uhkaa ampua kuvernöörin, mikäli joku yrittää estää häntä.

Syntyy paniikki. Giambattista ja Jacob vaativat Mariannea pakenemaan, mutta tämä ei suostu lähtemään ilman Joseta, jonka ihoon kartta on tatuoitu. Sisar Isabelle jää irrottamaan Joseta samaan aikaan kun Marianne, Jacob ja Giambattista laskeutuvat köysiä luotisateessa. Kahleet katkeavat ampumalla, ja sisar Isabelle, Jose ja yllätyksekseen pelastetuksi tullut Javier laskeutuvat turvaan.

Ahmed Mustafan onnistuu samaan aikaan paeta kuvernöörin kanssa hevosella. Jonkin matkan päässä hän vapauttaa kuvernöörin, lavastaa kaiken Espanjan kuningattaren syyksi ja ratsastaa auringonlaskussa pakoon pitkin Barbadoksen valkeita hiekkarantoja.

Pakolaivalla selviää, että Jacobin toivoma kartta todellakin saatiin pelastettua. Se on tatuoitu tummaihoisen Josen ihoon siten, että sen voi löytää ainoastaan tunnustelemalla. Jää epäselväksi, kuinka Marianne on koskaan saattanut löytää sen.
 

barbados-beach-normal.jpg