Olemme oopiumiluolan lähellä. Claire, Meg ja Charlotte ovat varjostaneet Clementinaa ja Lilyä sinne. Charlotte syyttää Clementinaa. Meg olettaa, että Lily on menossa pelastamaan veljeään Augustusta ja Lily myöntää. Tytöt vetävät talviviittojensa huput kasvojensa suojaksi, jotta heitä ei tunnisteta. Lily on varannut
kymmenvuotislahjaksi veljiltään saamansa medaljongin maksuksi oopiumista.

Oven avaa vanha puolikiinalainen mies. Lily riisuu kaapunsa, muut pitävät huput päällä. Epäröinnin jälkeen Lily avaa eteisestä oikeanpuoleisen oven, jonka takaa löytyy iso oopiuminsyöjien täyttämä sali. Miehiä ja naisia lojuu ja uneksuu, jotkut pelaavat punasilmäisinä mahjongia. Vesipiippua poltellaan.

Seurue asettuu laverille. Lily kysyy ovimiehen näköiseltä tarjoilijalta, voiko maksaa medaljongillaan. Tarjoilija tajuaa, että neidit eivät ole nyt ihan oikeassa paikassa. Mies tivaa, keneltä kutsu on peräisin ja lähettää neidit pois... vasemmanpuoleiselle ovelle. Tyttöjen lähtiessä viisikymppinen mies yrittää jutella tyttöjen
kanssa.

Toisen oven takana on portaat yläkertaan. Charlotte yrittää saada tyttöjä lähtemään. Meg vaatii Lilyä lupaamaan, ettei tämä maista mitään. Claire kuulee ylhäältä itämaista soittoa.

Ylhäällä on siistimpää ja hienompaa. Hovimestari johdattaa neitoviisikon paheellisten looshien ohi. Joissain näkyy kurtisaaneja, mutta muuten pelkästään miehiä.

Tytöt päätyvät Augustuksen tyhjään looshiin. Lily antaa korunsa maksuksi ja muut tytöt alkavat ripittää tätä.
Claire: "Lily Darling, ostitko sinä juuri oopiumia?"
Claire ja Meg yhteen ääneen: "Etkö aio edes etsiä veljeäsi?"

Clementina vakoilee viereisen looshin väkeä. Kaksi kolmekymppistä herrasmiestä ja vähäpukeinen nuori nainen. He puhuvat ranskaksi vinttikoirakilpailuista, vaikka ovat englantilaisia. Clementina näkee naisen ajattelevan kaapissa olevia miesten vaatteita ja niiden taskuja ja taskussa olevia kukkaroita.

Tarjoilija tuo Lilylle vesipiipun ja demonstroi sen käyttöä. Muut vastustavat oopiumia, mutta Lily puolustautuu, että he ovat kaikki nauttineet laudanumia. Clementina käy vielä tarkkailemassa naapurilooshin miehiä. Toinen ajattelee vinttikoirakilpailuja, toinen naista alastomana ja toivoo saavansa lähetettyä koiramiehen pois.

Lily imaisee vesipiipusta de Quinceyn opein ja on tukehtua. Meg juoksee pois looshista. Claire imaisee myös henkoset ja sitten Clementina ja viimein Clairekin. Meg yrittää estää muuttumalla Fanny-tädiksi, mutta ei onnistu. Hän pyytää Clementinaa lukemaan ajatuksensa ja tämä onnistuu. Meg yrittää syyllistää Clementinaa ajattelemalla tallimestaria, mutta Clementina ei ymmärrä vihjettä vaan muuttuu epäluuloiseksi: miksi Meg ajatteli tallimestaria? Clementina myös näkee Megin tarkoittamattakin tämän pelonsekaisen tarpeen saada kaikki pois luolasta. Meg päättää itsekin imaista savua voimistaakseen muodonmuutosvoimiaan. Pian luola ei olekaan enää niin ongelmallista.

Claire puhuu siitä, että hänellä ei ole ollut ystäviä ennen tätä tyttöseuruetta. He ovat hänelle kuin perhe. Te ootte ihania!

Charlotte ei halunnut paljoa, vain tulla oikeaksi seurapiirinaiseksi. Tästä tiestä ei seuraa mitään hyvää. Mitä jos hänestä tulee huono nainen?
 

Clementina sanoo olevansa jo huono, koska hänellä on lihallisia ajatuksia. Muut lohduttavat, että hänen sydämensä on puhdas.

Megin mielestä miehiä ei tarvita mihinkään. Naiset ovat sitä paitsi kauniimpiakin. Hän kertoo, että heillä oli kotona kaunis palvelijatar, jota hän kuvitteli ilman vaatteita.

Charlotte ja Meg julistavat toistensa olevan ihania.

Lily kommentoi Fanny-tädin eläimiä, jotka ovat tylsiä, ne pitäisi laittaa hauskemmin. Tai ei vain eläimet vaan kaikki asiat. Lily kertoo nähneensä kotitalossaan palvelijoita intiimeissä tilanteissa.

Tytöt näkevät näyssä Pyhän Katariinan, joka puhuttelee jokaista erikseen.

Ennen pitkää oopiumi piipussa loppuu ja tytöt alkavat havahtua. Nilkka näkyy tai ranne pilkottaa. Pitäisikö tilata lisää? Lily halailee Megin kanssa. Clairen nilkka on Lilyn nenän edessä. Käy ilmi, että henkilökunta luulee neitejä Augustuksen palkkaamiksi ilotytöiksi. Tytöt keräilevät itsensä ja poistuvat.

Ulkona onkin keskipäivä! Charlotte keksii kertoa Fanny-tädille, että harjoittelimme läpi yön Madame Salvinin luona. Mietitään, kenestä olisi apua ja tajutaan, että vietettiin juuri uusi vuosi oopiumiluolassa.

Muistetaan, että Fanny onkin mielisairaalassa ensi-illassa ja luikitaan tämän luokse. Kaikki ovat aivan poikki. Palvelijat ottavat vastaan, viimeisillä rahoillaan Lily lahjoo heidät hiljaisiksi.

Syödään, juodaan, vaihdetaan vaatteet, levätään ja ollaan valmiita rientämään teatteriin. Charlotte suostuttelee Clementinan käyttämään
mekkoaan ja Meg korujaan. Samoin Claire lainaa Megiltä mekkoa.

Ennen lähtöä palvelijatar tuo kaksi kirjettä, yhden Charlotelle ja yhden Clementinalle. Ensimmäinen on Oliver Loveneyltä, toinen tallimestari Edward Stanleylta, jossa hän kutsuu koko porukan ratsastamaan kanssaan vielä nyt Lontoossa.

Seurapiirit kokoontuvat mielisairaalan hyväntekeväisyysnäytöksessä. Horatio, Ulysses, Nightwingit ja monet muut tervehtivät. Oopperassa
viimeksi nähty lääkäri tulee tervehtimään ystävällisesti. Virvokehuoneesta löytyy rouva Minter.

 

 

Minter ja tytöt siirtyvät edemmäs ja kuulevat outoa kiistelyä.
”Me olemme sanoneet, että Madame ostaa kaiken. Se on sovittu, kaiken. Kuuletteko! Jos hän tuhertaa postimerkin kääntöpuolelle, se on meidän!”
Joku mies ilmeisesti järjestää hoidossa olevan taiteilija Richard Daddin taulut Madame Salvinille, mutta hoitaja rouva Miles ei ollut tajunnut, että joku vähäisempi paperi kuuluu myös näihin. Naista läksytetään. Mies lähtee ja rouva Miles esittelee lobotomiakonetta ja muita hoitolaitteita.

Ulysses filosofoi, mikä erottaa heidät vapaana olevat ja tänne teljetyt mielipuolet. Väki kokoontuu katsomoon. Fanny-täti hehkuttaa
etukäteen tulevaa esitystä. Kesäyön unelma alkaa ja Frederica Reese-Toome on pääosassa Hermiana.

Yleisö huutelee väliin ja juttelee omiaan. Jotkut siirtyvät sivummalle nauttimaan tarjoiluista. Monet vievät lahjoituksiaan rahalaatikkoon. Meg antaa hiusneulansa
Ulysseksen vietäväksi.

Väliajalla Claire, Charlotte, Lily ja Meg nousevat lavalle tutkimaan lavasteita ja juuttuvat katsomaan näytelmän erittäin yksityiskohtaista
taustakangasta. Sen on maalannut sama hullu taiteilija, jonka teoksista Madame Salvinin asiamies huusi rouva Milesille. Clementina
hakee heidät takaisin.

Toisen näytöksen aikana yleisö seuraa esitystä kuin mesmeroituneena. Välihuutelut vähentyvät. Kaikki ovat uppoutuneet näytelmään kuin tytöt
äsken taustakankaaseen. Jossain vaiheessa näyttämömiehet käyvät sammuttamassa valot katsomosta. Näyttelijät alkavat hermostua, kun
jotain outoa tapahtuu.

Megin käskystä Clementina yrittää lukea Hamptonin ajatukset. Tämän mieli on oudon lokeroitunut. Parhaillaan hän miettii taustamaalausta
ja saman taiteilijan toista teosta, joka hänellä on kotonaan, jonka hän sai Nightwingeiltä, ja toivottavasti kaikki menisi nyt hyvin.
Sitten menee pimeäksi, kuin esirippu laskettaisiin. Hampton katsoo Clementinaa suoraan silmiin. Clementina lopettaa ja kauhistuu.

Hampton sanoo: "Nyt." Silloin lavan edessä seisseet miehet nousevat lavalle. Lily kutsuu ikkunoista tuulenpuuskan, joka sammuttaa salista
myös näyttämövalot. Meg muuttuu näkymättömäksi. Lily juoksee näyttämön taakse mahdollisimman kauas Hamptonista (ja uloskäynnistä). Meg
juoksee kohti kangasta.

Charlotte siirtyy hourulan varjomaailmaan. Siellä taustamaalaus hohkaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Kummitus Annie katsoo ikkunan
ulkopuolelta sisään. Varjomaailmassa ei myöskään tuule. Charlotte näkee, että taustakangas alkaa rullautua, eli varmasti joku valvemaailmassakin on käärimässä sitä.

Lavan takaa Clementina löytää yhden palavan lampun, joka valaisee hiukan. Siellä on pelokkaita esiintyjiä, muiden muassa Frederica Reese-Toome. Clementina lohduttaa häntä ja sanoo viimeksi käydessään nähneensä tämän demonit. "Etkä nähnyt", Frederika ilmoittaa.

Näkymätön Meg yrittää viedä kangasrullaa pois, mutta törmää johonkin Hamptonin mieheen. Frakkiin pukeutunut mies ottaa kiinni Megistä, mutta on ensisijaisesti kiinnostunut maalauksesta. Meg yrittää rimpuilla vapaaksi.

Claire heittelee telekineettisesti Hamptonia.

Charlotte onnistuu kaappaamaan kääröä kantavan miehen kanssaan varjomaailmaan. Jättää miehen sinne ja tulee itse pois.

Megiä raahataan poispäin. Hän huutaa Clairea nimeltä. Mies lyö häntä kasvoihin. Lily yrittää lähettää minitornadon avuksi, mutta se vain sotkee. Claire tulee Megin perässä näyttämön taakse ruokasaliin. Claire, Frederika ja Clementina käskevät miehen päästää Megin. Clementina yrittää nostattaa hullut kaatamaan konnan, mutta nämä ovat apaattisia. Claire kuristaa miestä tämän kauluksesta. Tämä yrittää avata paitaansa, jolloin Clementina potkaisee häntä polvitaipeeseen ja
Meg onnistuu pakenemaan.

Clementina johtaa nelikon syvemmälle mielisairaalan syövereihin. Frakkiasuinen rontti ja roikale seuraa heitä. Claire saa miehen kaatumaan, ja tytöt pääsevät karkuun.

Charlotte ja Lily ovat yhä salissa. Fanny-täti lohduttaa näyttelijöitä. Hamptonin miehet ovat lähdössä. Charlotte ja Lily ihmettelevät, mitä tapahtui. Charlotte kertoo jättäneensä miehen toiseen maailmaan. Lily suostuttelee ystävänsä viemään hänetkin sinne. Lily tuntuu kuihtuvansa kokoon kuin rusina. Charlotte näkee, että
Hamptonin mies harhailee pois käärö mukanaan. Charlotte vie Lilyn takaisin oikeaan maailmaan.

Ulysses lähettää Charlotan etsimään muita tyttöjä ja jää hoivaamaan Lilyä. Lilyn toivuttua kävelykuntoon Ulysses kyselee vaivihkaa, mikseivät Lily ja hänen ystävänsä mesmeroituneet esityksestä, mutta Lily ei muka ymmärrä. Hän syyttää amiraali Hamptonia, mutta tulee paljastaneeksi, että ei itse ollut hypnoosissa.

Kaikki tytöt kohtaavat ulko-ovella. Megin kasvot ovat aivan ruhjeilla ja mustelmilla. Lily kuulustelee asioita muka salaa, Ulysseksen ollessa metrin päässä.

Fannyn luona tytöt pohtivat tapahtuneita kauhuissaan. Lily selittää, että amiraali Hampton yritti kaapata esityksen taustakankaan ja me pysäytimme sen.