vankilassa-normal.jpg

 


Mustalaisten kommunistivanki haluaa lähettää kirjeen. Diamanda ei haluaisi auttaa, mutta Mihai puolustaa vankia. Malinan äiti Viveka, ylimielinen ja kyyninen eukko, suostuu esilukemaan kirjeen. ”Poliitikko” kirjoittaa preivin, joka Vivekan mukaan on osoitettu toisille mustalaisille. Onko vanki siis mustalainen? (Myöhemmin

 

 

selviää, että ei ole.)

mustalaistytto3-normal.jpg     mihai-normal.jpg
 

 

Noin 14. tammikuuta 1866
Hyvä ystävä,
Varmasti olette kuulleet niin pidättämisestäni kuin hämmästyttävästä katoamisestani teloituspäiväni aattona. Minut on, minulle mahdollisesti ainiaaksi tuntemattomaksi jäävästä syystä, luovutettu heille, joita joskus kutsuimme veljiksi ja sisariksi, ja jotka nyt aikovat minut jossakin arkaaisessa rituaalissa surmata. Olisin mielelläni kuollut julkisesti giljotiinissa, jolloin viimeinen huuliltani parahtava sana, ”Vallankumous!”, olisi kiirinyt kaikkein katsojien korviin. Mutta ei suotu minulle sitäkään riemua, joten tässä olen, joskin enää lyhyen aikaa. Haluan tehdä tiettäväksi, että mikäli joku joukoistamme epäilee minun karanneen tai vasikoineen, sen huolen voi heittää. Minä kuolen, mutta aate ei kuole koskaan.
Red Fox


Charlotte saa hauskan kirjeen veljeltään, joka sanoo tapaavansa mieluusti sekä Clairen että Lilyn, kunhan valokuvat miellyttävät. Meg-parkaa "heikottaa" (oikeasti on epänaisellisessa vatsataudissa).
 

Seitsemäs tammikuuta 1866 AD
The King's College of Our Lady of Canterbury

Rakas sisko,

Oli ilo saada kirjeesi. Kovin useinhan et ehdi minulle kirjoittaa, mikä epäilemättä johtuu siitä, että kaikki aikasi kuluu hylätessäsi epätoivoisia kosijoita, joiden kirjeet maanvyöryn lailla ovat sinut hukuttaa nyt kun on ilmikäynyt, että olet tullut tutuiksi itse Madame Salvinin kanssa. Haluaisin tässä huomauttaa, että olen veljenäsi vastuussa siitä, että läpikäyn ja valitsen kaikki nuoret miehet, jotka aikovat lähemmäksi kuin kuusi jaardia. Ja koskapa en ole yhtäkään vielä kelpuuttanut, voit sanoa niille nuorille miehille, että mikäli he jatkavat sinun ahdistamistasi, höyhennän heidät millä tahansa metodilla, jonka se suvaitsevat valita.

Tässä kohdassa voit kuvitella, että vastaan kaikkiin kohteliaisuuksiin ja esitän vastakohteliaisuudet sekä tiedustelen vointiasi ja kerron ne samat kuulumiset, jotka vanhempamme ovat epäilemättä kertoneet kirjeitse sinullekin. Älkäämme tuhlatko niihin enempää paperia tai voimia, sillä käteni on kipeytynyt miekkailuharjoituksissa. Käykäämme sen sijaan suoraan siihen kiinnostavaan asiaan, jonka ilmitoit kirjeessäsi.

Sinähän et, rakas sisko, ole kovin kiinnostava kirjeenvaihtotoveri, kuten olen niin usein valittanut. Et yhäkään ole toteuttanut pyyntöäni kertoa törkeitä juoruja korkeinta aatelia edustavista neidoista, mikä saattaa minut epäreiluun asemaan niihin koulutovereihini nähden, joiden sisaret täyttävät juoruamisvelvollisuutensa veljilleen ja jotka puolestaan kerskailevat jutuillaan koulussa. Koska epätoivoisesti haluaisin olla yksi noista hyvintiedotetuista, pyydän jälleen: ole hyvä ja auta veljeäsi tässä koulussa, jossa juorut ja törkyjutut ovat vaihdon tärkein väline. 

Häväistysjuttujen ohella jätät kertomatta ihastuttavista tovereistasi. Siellä sinä istut kaikki päivät sadan nuoren naisen kanssa, etkä koskaan anna veli-parallesi pienintäkään päiväuneksinnan tai toivon kipinää. Mutta nyt, nyt olet viimein alkanut sääliä sukulaistasi. Ja kerralla kaksi! Tapaan erinomaisen mieluusti molemmat mainitsemasi neidit. Paitsi jos he ovat rumia. Mutta sitähän et tekisi veljellesi. Lähetä kuitenkin heidän kuvansa, ole hyvä.

Jätän tapaamisen järjestämisen harteillesi, te naisethan osaatte sellaiset asiat.
Äläkä suotta viivyttele vastauksessasi, rakas sisko!

Kunnioittaen (melko vähän mutta kunhan nyt muodon vuoksi kirjoitin)
John Hamilton Lawrence


nunna2-normal.jpg

Kouluun esitellään uusi oppilas, kreivitär Angelica von Mensdorff-Pouilly. Väitetysti hän on Lady Sophie of Saxe-Coburg-Saalfeldin ja kreivi Emmanuel von Mensdorff-Pouillyn tytär. Suku emigroitui Ranskasta vallankumouksen aikaan ja on asunut Italiassa. Vanhempien kuoleman jälkeen kreivitär on lähetetty sukulaisten toimesta St Catherineen.
Tytöt tunnistavat "kreivittären" St Mary Magdalenen luostarista! Hän on entinen huora! Clementina tunnistaa kuitenkin väitetyn suvun olemassa olevaksi.

Rehtori ohjaa neidin tyttöjen pöytään. Epätoivoista smalltalkia, jossa Angelican fasadi on alati pettämäisillään. Musiikin tunnilla tytöt vaklaavat häntä ja miettivät, miten pitäisi suhtautua. Tilanne on äärimmäisen vaivautunut. Charlotte yrittää opettaa Angelicalle, että hänen on näyteltävä ja kaikki muutkin vain näyttelevät.

Devbytanttitunnille Angelica ei tule ja säästyykin niiausharjoituksilta. Kaikki paikat kipeytyvät.

Illalla Angelica tulee vielä juttelemaan ennen kappelia. Naikkonen kysyy neuvoja ja puhuu hävyttömyyksiä.

 

lady_octavia-normal.jpg

Kappelissa Lady Octavia johtaa seurakunnan latinankieliseen rukoukseen
tai loitsuun Margaret Anjoulaiselle. Latinaksi ei ole täällä tavattu rukoilla. Angelica väittää, ettei Margaret Anjoulainen ole pyhimys ("Uskokaa, nämä jutut mä tiedän"), eikä hänelle siksi ole pyhimysrukouksia. Neidit eivät ole vakuttuneet vaan pyytävät häneltä
rukouksen lopuksi selkeyttä, viisautta, voimaa, helpotusta, rahaa ja paljon muuta.


Salve, Margarita, Filia misericordiae,
vita, dulcedo, et spes nostra, salve.
Ad te clamamus, exsules filii Hevae,
ad te suspiramus, gementes et flentes.
O clemens, O pia, O dulcis Santa Margarita di Andegavia.

Eia, ergo, advocata nostra, illos tuos
misericordes oculos ad nos converte;
Decore pulchrior es filiis hominum
Effusa est gratia in labiis tuis
Propterea benedixit tibi Deus in aeternum.
Exurge Domina, adiuva nos et redime nos.
Accingere gladio tuo super femur tuum, potentissima.

Hail, Saint Margaret, Daughter of Mercy,
our life, our sweetness and our hope.
To thee do we cry, poor banished children of Eve;
to thee do we send up our sighs.
O clement, O loving, O sweet Saint Margaret of Anjou.

Turn then, most gracious advocate,
thine eyes of mercy toward us;
Thou art fairer than the children of men
Grace is poured into thy lips
Therefore God hath blessed thee for ever.
Rise up, O Lady. Help us and redeem us.
Fasten your sword to your thigh, O most powerful one.

 


ranskanope-normal.jpg
Claire menee aamulle rouva Minterin luo utelemaan, tunnistiko tämä Angelican. Rouva Minter katsoo maahan eikä sano mitään.
 

 

mustalaisleiri-normal.jpg
Illalla mustalaiset tulevat hakemaan tyttöjä leiriin.


silvanus-normal.jpg
Silvanukselle tuodaan kuollut orava, kommunistivanki ja Charlotte. Sidottu vanki tuijottaa Charlottea silmiin.

polku_tuonpuoleiseen-normal.jpg
Silvanus vie tytön ja uhrit metsäpolulle, jota pitkin hiljalleen siirrytään kuolleiden maailmaan. Levottomat sielut häiriköivät ja koskettelevat, mutta Charlotte jatkaa urheasti.

kummituslinnoitus-normal.jpg
Synkän virran rannalla odottavat portit. Virran toisella puolella siintää kartano.

mustalaisten_jumalatar2-normal.jpg

mustalaisten_jumalatar-normal.jpg
Porteilla tavataan Siida-tyttö ja Eukko Kuolema, joille annetaan orava ja vanki. Tyttö imeskelee oravan tassua. Eukko surmaa uhrinsa ja kaivaa tämän sisuksista avaimen. Kumpikin luovuttaa Charlottelle avaimensa.

Charlotte avaa portin ja päästää aaveet viimein lepoon. Sielujen virrassa yksi kulkee vastaan – hevosella ratsastava Margaret Anjoulainen.
"Minut on kutsuttu suojelemaan kouluani."

Tämän nähtyään Silvanus on niin vaikuttunut, että tunnustaa metsäirlantilaisen huijaukseksi.

Mustalaiset palauttavat tytöt kouluun ja Charlotte kertoo kokemuksistaan. Clementinaa kiusataan tallimestarista. Lopulta päästään uneen.