Neitien vaunut pysähtyvät Calais’n satamaan. Veljekset Giambattista ja Gaspare De Vito di Cassilia alkavat järjestää neitejä tunnin päästä lähtevään laivaan. Charlottelle on saapunut viesti: vanhemmat ovat pitkän merimatkan kuluttua saavuttaneet Lontoon! Hauskaa, heitä on mentävä tapamaan – joskaan heille ei taidettu kertoa Ranskan-visiitistä…

Neideillä on tunti aikaa ennen lähtöä ja he päättävät pistäytyä uudessa Terveyssalonki-nimisessä teehuoneessa. Giambattista näyttää vaikealta, mutta Charlotte keksii, miten talousvaikeuksista kärsivä mies välttyy maksamasta: ”Olisi ihastuttavaa, jos voisin tarjota ystävilleni pienen herkutteluhetken.”
Neidit ohjataan ”terveiden puolelle”. Se tuntuu erikoiselta, mutta asian laita selviää, kun tarjoilija tuo heille uutuusleivos macaroneja sekä teekupilliset tuoretta, vielä lämmintä verta.

Neidit yrittävät siemailla tuberkuloosin ehkäisyyn tarkoitettuja juomiaan, mutta ne ovat liikaa Charlottelle ja Clairelle. Lily ja Clementina onnistuvat juomaan kuppinsa tyhjiksi. On maksun aika. Kuinkakohan monta puntaa tämä frangisumma tekee? Lily, sinun veljesihän on pankkiiri, hoida sinä tämä. Onnen kaupalla Lilyn onnistuu kuin onnistuukin arpoa suunnilleen oikea summa.

Laivassa neidit keskustelevat tapahtumista. Clementina on pakannut mukaan maanpetturuuskirjallisuutta. Ollaan hämmentyneitä: on selvää, ettei asiasta voi puhua koulussa, mutta pitäisikö Clementinan asiaa edistää vai pitäisikö hänet yrittää puhua pois moisesta laittomasta ja hengenvaarallisesta vehkeilystä?

Sovitaan, että seurue yöpyy Madame Salvinin luona, mutta käy illallisella Charlotten vanhempien vuokraamassa talossa.
Mme Salvini ottaa neidot lämpimästi vastaan ja vaatii saada juoda heidän maljansa. Ensimmäinen samppanjakarahvi ei kelpaa: huonosti hiottu kristalli loukkaa Mme Salvinia ja hän pirstoo sen lattiaan. Toisen kanssa on parempi onni.

Lily saa kirjeen vaatturimestari Listeriltä. Lilyä odotetaan illalliselle samaan aikaan kun tämän pitäisi illallistaa paroni ja paronitar Lawrencen kanssa.

 

Madame Salvini kutsututtaa Clairen luokseen. Sovitaan debytointiin liittyvistä järjestelyistä. Madame Salvinilla on ehtoja, joista hän paljastaa nyt ensimmäisen. Clairen on määrä käyttää Salvinin henkilökohtaisia koruja. Palvelijat tuovat huoneeseen mittaamattoman arvokkaat juhlapukukorut ja Clairea vaaditaan valitsemaan mieleisensä. Smaragdikaulanauha on saava ensiesiintymisensä Clairen päällä.

Ennen lähtöä Claire vielä kehottaa Madame Salvinin lapsia käymään ”ilahduttamassa” sairaana riutuvaa Megiä. Nämä tekevät työtä käskettyä.

 

Neidit ajetaan Charlotten vanhempien luokse. Jälleennäkeminen on lämmin ja kaikki Charlotten ystävät esitellään vanhemmille. Erityistä kiinnostusta herättää Claire, John Hamiltonin sydämen valittu.



Hänestä kyselee eritoten lady Harriette-Katherine. Keskustelu pysyy, tietenkin, tiukasti hyvän maun rajoissa, eikä minkäänlaisiin taikatemppuihin viitata sanallakaan. Sir John, ensimmäinen Lawrencen paroni, Jullundur-piirikunnan kunnanjohtaja ja Punjabin hallintoneuvoston jäsen, selittää neideille laivojen eroavaisuuksia sekä antaa selvityksen maakunnan tilanteesta. Jamssisadosta odotetaan huononpuoleista.
Illan lopuksi Claire soittaa lumoavasti ja musisoi myös Lady Harriette-Katherinen kanssa. Vaikuttaa siltä, että Claire on hyväksytty.

Illallisen puolivälissä Lily livistää heikotukseen vedoten ja suuntaa vaatturimestarin luo. Tämä on odottanut ja moittii Lilyä lempeästi. Illallista syödessä keskustellaan Lilyn mahdollisesta kihlauksesta kapteeni Willisin kanssa. ”Se on hyvä idea. Monet meistä hankkivat miehen, joka on paljon poissa. Ne ajat voit asua minun luonani.”
Lily ja vaatturimestari viettävät yön yhdessä. Aamulla hänet puetaan kauniiseen tuhkansiniseen pukuun, jossa on turnyyri.

Lily hipsii takaisin Madame Salvinin luo, mutta ei vältä ystäviensä tenttausta. Kaikki ovat pöyristyneitä.
”Lily, sinullahan on turnyyri!”
”Lily, eihän vaatturimestari kiristä tai hyväksikäytä sinua?”
”No siinä on vähän sellainen outo juttu… Luulen, että hän kosi minua.”
”Mitä, oletko varma!?”
”En.”
”Vieläkö me ehdimme hankkia turnyyrit nyt kun Lilylläkin on?”
Lily selittää, että Lister toivoisi hänen muuttavan luokseen, mutta Lily ei halua.
”Miten sinä Lilian Darling olet ajatellut selvitä tästä?”
”On asioita, jotka tapahtuvat salassa ja asioita jotka tapahtuvat päivänvalossa.”
”Onko hän sinun rakastajattaresi?”
”Mutta hänhän on porvari!”

”Ja lisäksi nainen!”
”Mutta turnyyri on hieno.”

Muut neidit jäävät miettimään Lilyn sanoja: on julkista toimintaa ja salaista toimintaa.

On aika lähteä takaisin kouluun. Madame Salvini pyytää poikkeamaan matkalla eräässä luostarissa, ja saattajina toimivat De Vito di Cassilian veljekset suostuvat enempää kyselemättä.
Vaunut ajavat Pyhän Margaretan sisarkunnan Keskeytymättömän rukouksen luostariin.



Vieraat ottaa vastaan varsin nuori abbedissa Äiti Mary Catherine.
”Olen erittäin mieluusti palveluksessanne, sillä minullä on tuskin mitään tekemistä tässä luostarissa, joka koostuu 57 sisaresta, 69 orpotytöstä, kuudesta teollisuustytöstä ja isä Alison Laughtonista. Herrat voivat jatkaa käteni osoittamaan suuntaan ja viihdyttää itseään isän sekä puutarhurin kanssa sen aikaa kun minä näytän neideille paikkoja.”

Äiti Mary Catherine kertoo, että luostari on ainoa paikka, jossa osataan muokata Kirkkaudesta peräisin olevaa metallia. Kun neidit näyttävät hämmentyneiltä, äiti selittää lisää. On olemassa tämä maailma, Toispuoli jonne Charlotte pystyy siirtymään, ja lisäksi Kirkkaus, jossa enkelit asustavat.

”Mutta enkelit eivät ole miellyttäviä olentoja. Ei, se oli väärä ilmaus. Ne ovat hyvin miellyttäviä katsoa ja kuulla, mutta ne ovat hirviöitä. Älkää koskaan epäilkö muuta.”

Seurue suuntaa kappeliin. Siellä kaksi nunnaa rukoilee ääneen kielellä, josta neidit eivät saa selvää.
”Joskus meidän on käytävä Kirkkaudessa. Sinne päästään leikkaamalla läpi veitsellä, joita tässä luostarissa valmistetaan. Mutta leikkauskohdat pysyvät suljettuina ainoastaan keskeytymättömän rukouksen voimalla. Me olemme rukoilleet tällä paikalla yhtäjaksoisesti seitsemänsataa vuotta. Rukous ei ole katkennut sekunniksikaan, ei koskaan. Enkelitutkimuksen osastomme etsii muita tapoja sulkea viillot, mutta vielä sellaisia ei tunneta.”

Valossakulkija, henkilö joka pystyy liikkumaan kirkkaudessa samaa tapaan kuin Charlotte Toispuolella, on palaamassa pian. Äiti laskee sekunteja: viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi, nyt. Toinen nunnista lopettaa rukouksen. Keskelle kappelia aukeaa viilto, josta loistaa sokaiseva valo. Siitä puoliksi hyppää, puoliksi kaatuu ulos naine, jonka kasvoissa on viilto ja jonka vaatteissa ja hiuksissa on palamisen merkkejä. Nainen on Gloria. Hän katsahtaa neiteihin, hymähtää tyytymättömänä, heittää pussin äiti Mary Catherinelle ja kävelee ulos.
”Mutta hänhän on kommunisti!”
”Voi olla, mutta hän vaaransi juuri henkensä, jotta saamme materiaalin suojakoruihinne.”

Suojakoruja aletaan valmistaa. Neidit käyvät katsomassa, miten nunnat muokkaavat metallia rukouksella ja kevyellä sivelyllä. Niin valmistuu maailman terävämpiä veitsiä, joilla voi leikata jopa maailmojen kudosten väliä.
Lopulta neidot saavat käsiinsä renkaat.
”Neitokunnan jäsenten ei pidä kuolla typeriin maallisiin tauteihin. Nämä suojaavat teitä niiltä. Neitokunnan jäsenet kuolevat vanhuuteen tai kaatuvat taistelussa. Tuberkuloosiin kuoleminen saattaa nyt kuulostaa romanttiselta, mutta sen on haaskausta.”
Neidin pujottavat korut käsiinsä.

Saavutaan kouluun. Clementina huomaa, että häneen luodaan epäystävällisiä katseita. Neidit ihmettelevät, mistä on kyse, ja kysyvät lopulta Adelaidelta.

Tämä kertoo, että tallimestari Sir Edward on lähdössä koulusta.
”Ja jotkut, tuota, pitävät sitä sinun vikanasi. Neiti Spence ei hyväksynyt sitä, että hän tanssitti sinua kokeissa. Mutta voihan olla muitakin syitä, miksi tallimestari lähtee! Ihan hyvin voi olla!”

Lilyä ja Clairea odottavat haastattelupyynnöt. Lily päättää olla suostumatta, Claire kysyy Salvinin neuvoa. Clairea odottaa myös toinen kirje. Siinä äiti kertoo, kuinka Ahmed Mustafa on yhdessä Madame Blavatskyn kanssa väkivaltaisesti ryöstänyt perheen. Äiti kieltää Clairea ehdottomasti seurustelemasta enää Clementinan kanssa. Tytöt riitelevät, mutta tulevat siihen lopputulokseen, että eivät anna tämän katkaista välejään. ”Miehet sopikoon keskenään asianmukaisesta korvauksesta sekä omaisuudessa että loukatussa kunniassa.”

Lily yrittää saada Charlottea ylipuhuttua hankkimaan toispuolelta jonkun kuolleen Casanovan, joka voisi viedä Lilyn haamurakastajaprojektin loppuun asti.

Gemma lähestyy itku kurkussa Lilyä. Sinun on pakko, pakko estää kihlaus. Se on järjetön, se pilaa minun elämäni ja Augustuksen myös! Tee jotain, Lily!
Lily muistaa, että Gemma olisi halunnut naida Ulysseksen. Hän kirjoittaa välittömästi kotiin ja kertoo vanhemmilleen, että tämä saattaa olla Ulysseksen ainoa mahdollisuus.

Illalla kirjoitetaan kirjeitä. Lily laatii vaatturimestari Listerille helpolla salakirjoituksella kirjoitetun kirjeen. Sir Williamille hän kirjoittaa merkittävästi monimutkaisemmin koodatun viestin.

Claire empii, mutta kirjoittaa lopulta äidilleen. Hän kertoo, että on ratkaissut kirjaan liittyvän ongelman Clementinan kanssa, että arvelee olevansa parempi esiintyjä kuin vaimo ja että periaatteessa sulho olisi katsottuna John Hamiltonista, mutta että hän taitaa kuitenkin vielä katsella erästä toista.