Kello on neljännestä vaille seitsemän aamulla ja Welleslyn miesväki seisoo golfkentällä. Lord Alcott on sitä mieltä, että vaikka kyseessä on skotlantilainen laji, sitä ei pidä väheksyä, koska se kehittää tarkkuutta ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viettää aikaa perheen kesken raittiissa ilmassa.

golf2.jpg 

Welleslyjen sukukartano on uuden, suositun lomakohteen Southend-on-Sean lähellä ja tarjoaa loistavat puitteet reippailuun.
Palvelijat kantavat tavaroita, puutarhuri huoltaa kenttää tarvittaessa ja hillolla valeltu Jam Boy houkuttelee epämiellyttävät hyönteiset pois pelaajien kimpusta. Mikä mainio keksintö, johon Lord Alcott on Intiassa törmännyt!

golf1.jpg

Pelailu sujuu miten kuten – toisilla, kuten Maisteri Breckenridgellä, hiukan teoreettisemmin, toisilla, kuten Lord Graham Welleslylla, tyyliin painottuen. Veljekset Bramford ja Harding ovat valmiina vedonlyöntiin.

nuoriherra.jpg

Kun peli on kestänyt hetken, ehdottaa Harding, että seurueen tulisi illalla huvitella lähtemällä seuraamaan luentoa. Southend-On-Seassa ei usein nähdä kuuluisan lääkärin George Napheyn kaltaista luennoitsijaa. Palvelijat lähetetään heti ostamaan lippuja, sillä on luultavaa, että aihe kiinnostaa monia ja sali myy loppuun. Naphey aikoo puhua uudesta kirjastaan The Physical Life of Woman.

kirja.jpg

xxx

Essexin Kristillisten Naisten Kieltäytymisyhdistyksen kokouksen listalla on kaksi asiaa. Ensinnäkin tulee päättää, kenelle annetaan stipendi. Mutta sitä ennen on ratkaistava polttavampi ongelma. On nimittäin niin, että Sussexin Kieltäytymisyhdistys – Essexin pahin kilpailija – on vastikään saanut nuhteet kattojärjestöltä. He ovat nimittäin julkaisseet lausuman, jonka mukaan nuorten miesten ei tulisi käyttää valkeita housuja, sillä mustat ja ruskeat housut ovat omiaan viestimään kohtuudesta ja huomaavaisuudesta muita kohtaan. Moitteet ovat tulleet siitä, että Sussexin yhdistys on käyttänyt sanaa housut. Se ei ole sopiva sana siveiden naisten käyttää julkisesti.

kieltaytymisyhdistys.jpg

  
Essexin Kristillisten Naisten Kieltäytymisseura on tavallaan tyytyväinen, että Sussexin epäsiveellisyys paljastui, mutta mikä siinä tapauksessa lienee oikea sana? Ehdotetaan termiä "hänen jalkainsa pukimet" sekä kaikkien valkoisten vaatteiden paitsi hansikkaiden, solmukkeiden ja aluspaitojen kieltämistä, mutta siinä pääsee puheisiin epäsiveä alusvaate. Päätetään perustaa alakomitea pohtimaan asiaa.

Keskustelun jälkeen päätetään myös stipendiaatista. Angelica von Mensdorff-Pouilly hylätään ulkomaalaisena ja Felicity Rees-Toomen epäillään ylpistelevän nöyryydellään. Charlotte Lawrence olisi loistava ehdokas, mutta komitea päätyy lopulta Lillian Darling -poloon, josta päätetään tehdä esimerkki Kieltäytymisyhdistyksen kristillisestä hyvyydestä.

nunna2.jpg


Meg kertoo Clementinalle, mitä Clairelle, Charlotten veljelle John Hamiltonille ja Michael Cracroft-Amcottsille on juuri tapahtunut. Claire lähtee toipumaan sairasosastolle ja muut nukahtavat yksi kerrallaan.

michael.jpg john_hamilton_lawrence.jpg

Meg ja Clementina heräävät siihen, että uusi palvelijatar avaa vahingossa heidän ovensa. Palvelijatar pahoittelee ja siirtyy ovelle, jota oli etsimässä.

maggie.jpg

Vaatturimestari Lister on lähettänyt hakemaan Lilyä ja sulkeutuu koko yöksi huoneeseensa tämän kanssa. Kun kihlaus tulee uudelleen puheeksi, menee Lily lukkoon. Muuten hän pystyy paikoin hiukan jopa rentoutumaan. Aamulla, hiukan ennen herätystä, hän lähtee vaatturimestarin viereltä.

annelister.jpg

Hiipiessään takaisin omaan huoneeseensa Lily huomaa, että käytävät, hallit ja ovet on tapetoitu painetuilla lentolehtisillä. Lily näpistää yhden ja luikkii huoneeseensa. Neidit lukevat skandalöösin paperin.

 

 

NUORET NAISET, ITSELLISET AJATTELIJAT, TOVERIT!

TE OLETTE LUVANNEET PALVELLA KUNINGATARTA JA IMPERIUMIA. SE ON OIKEIN JA HYVÄÄ JA JUMALA SIUNAA TEITÄ USKOLLISUUDESTANNE.

NYT ON KUITENKIN TULLUT AIKA KYSYÄ:
VOIKO TÄRKEÄ VELVOLLISUUS KASVATTAA IMPERIUMIN TULEVAT SUKUPOLVET TOTEUTUA, MIKÄLI EI NAINEN VOI TÄSSÄ MAASSA VASTATA EDES ITSESTÄÄN?

KUINKA MEIDÄN OLETETAAN KASVATTAVAN LAPSIA JA OPETTAVAN HEITÄ, KUN ME ITSE OLEMME OIKEUKSILTAMME VÄHÄISEMPIÄ KUIN PIENET LAPSET?

EI VOI NAINEN KOSKAAN TÄSSÄ MAASSA KAIKELLA SIELULLA JA SYDÄMELLÄÄN ANTAA PANOSTAAN HALLITSIJANSA HYVÄKSI, JOLLEI HÄNEN ANNETA HYÖDYNTÄÄ KAIKKEA SITÄ, MIHIN HÄN JUMALAN ARMOSTA KYKENEE. JO RIITTÄÄ AIKA, JOLLOIN TOISTAITOINEN SETÄ TAI SERKKU AJAA PERHEEN PERIKATOON, VAIKKA OMAISUUTTA HOITAISI NAINEN PAREMMIN!

NUORET NAISET, TOVERIT! NOUSKAA VAATIMAAN OIKEUKSIA, JOTKA TEILTÄ VASTOIN JÄRKEÄ JA KOHTUULLISUUTTA PIDÄTETÄÄN, NIIN SAATTE HUOMATA, ETTÄ KOITUU SE ITSENNE, TYTÄRTENNE JA KOKO IMPERIUMIN EDUKSI.

 

ME VAADIMME

NAISILLE OIKEUTTA PERIÄ

NAISILLE OIKEUTTA TEHDÄ TESTAMENTTI

NAISILLE OIKEUTTA OSTAA JA MYYDÄ OMAISUUTTA

PORVARIS- JA TYÖLÄISNAISILLE OIKEUTTA MÄÄRÄTÄ ITSE OMASTA PALKASTAAN

 

 

Oppilaat määrätään pysymään huoneessaan ja palvelijat siivoavat lappuset pois ennen kuin kukaan näkee. Sitten nuoret naiset passitetaan ruokasaliin ja opettajat lähtevät tekemään tupatarkastusta. Charlotte on onneksi jo livauttanut lappusen Toispuolelle turvaan.

Posti saapuu saliin. Meg saa kirjeen veljeltään Patrickilta Kensington Palacesta ja Clementina isältään Calais’sta.  

jacob.jpg

Patrick kertoilee kuulumisiaan ja kysyy sitten.

Kerro minulle rehellisesti, Meg, missä isä on, kerrothan? Olen kumminkin huolissani Herra George Hiiri on kumminkin huolissaan hänestä ja äidistä myös, vaikka minä sanon, ettei varmaan ole mitään hätää. Se sanoo, että sillä on ikävä heitä ja sinua myös.

 

Clementinan isä kertoo suhteestaan Leningenin ruhtinasperheeseen ja eritoten tyttärensä mahdollisen tulevan sulhasen isään.

Mutta niin kuin oli hänen isänsä kurja ja selkärangaton luikero, joka ei noussut puolustamaan asemaansa, on hänen poikansa samaa maata. Olen rohkaissut, maanitellut, pyytänyt ja uhkaillut tuota miestä, jota joskus kutsuin suorastaan rakkaaksi ystäväkseni, nousemaan puolustamaan itseään ja lastensa oikeuksia.
Pelkään, että on tämä poika isänsä ja isoisänsä kaltainen, tyytyväinen siihen, mikä hänellä nyt on eikä lainkaan halukas etsimään Jumalan oikeutta. Ja mikä voi olla pahempi ja kunniattomampi asia kuin se, että luopuu laillisesta oikeudestaan taistelutta, hiipuu vapaaehtoisesti mitättömyyteen?


potilas.jpg

Jacob Roehenstart kertoo myös linnaan saapuneesta vieraasta.

Kolme päivää sitten illalla, tai oli se jo yöpuolta, saapui vieraaksemme nuori mies. Hän oli noussut edellisenä iltana laivaan, ylittänyt kanaalin ja ratsastanut siltä istumalta Sinullekin niin tutun Normandian kevätmyrskyn läpi suoraan Nielles-lès-Calais’hin.

Tunsin hänet nimeltä ja asemalta, mutta voin sanoa yllättyneeni, kun Stanleyn suvun Edward kolkutti oveamme pimeässä, likomärkänä, hevosensa vaahtoon piiskanneena ja silmissään se merkillinen palo, jonka vain Yksi voi miehen silmiin tämän elämän aikana sytyttää.
Sinä tiedät, miksi tämä nuori mies saapui portillemme, ja minä sain sen heti samana iltana tietää.
Pelkään herättäneeni hänessä turhaa toivoa. En tiedä, mitä olisi tapahtunut, mikäli olisin kieltänyt häneltä luvan kosia. Arvelen, ettei hyvää. Sitä en tietenkään voinut tehdä, mutta kerroin, että hänen kuumeinen ratsastuksensa oli luultavasti turha, sillä olet todennäköisesti parhaillaan tapaamassa tulevaa sulhastasi. Vastauksen saatuaan oli Sir Edward aikeissa nousta takaisin hevosensa selkään, mutta saimme hänet pidätettyä. Hän ei jäänyt sen äitisi toteaman ilmiselvän tosiseikan vuoksi, että samanlainen ratsastus voisi tappaa hänen tilassaan olevan miehen. Vasta kun Ahmed Mustafa huomautti, että miehestä ei niin väliä, mutta olisi sääli tappaa hyvä hevonen rasitukseen, suostui hän jäämään yöksi. Se olikin hyvä, sillä aamulla oli hänellä kuumetta paitsi sydämessään myös ruumiissaan. Nyt on hän kolmatta päivää vuoteen omana, tuskissaan, kuumehoureissaan Sinun nimeäsi toistellen.

tallimestari.jpg

Muut yllyttävät Clementinaa kurkistamaan neitien ajatuksiin ja ottaman selville, kuka on levittänyt lentolehtisiä. Clementina kieltäyty, koska kyseessä on selvästi joku palkollinen. Charlotte on vakuuttnut, että syyllinen on yksi Smolnan tytöistä, kreivitär Vera Figner, ja kun Clementina on saatu taivuteltua tarkistamaan asia, käy ilmi, että hän osui oikeaan. Mutta kreivitär ei toiminut yksin! Clementina näkee tämän mielessä myös rikoskumppanin – kiltin, lempeän kaunottaren Felicity Rees-Toomen!

vera_figner.jpg

Kun työt pääsevät takaisin huoneisiinsa, on jotain tapahtunut. Clementinan vähäisestä, kolme korua käsittävästä kokoelmasta kaksi on poissa! Ainoastaan sormessa ollut sormus on tallella. Korurasiassa on lappu jossa lukee selvin kirjaimin
GOING ONCE

Meg ja Clementina käyvät pitkän keskustelun. He päättävät turvata Jumalaan ja rukoukseen ja tutkia Raamattua löytääkseen opastusta tulevaisuuteensa. Palvelijatar tulee ilmoittamaan, että on aika sovittaa lisää pukuja, mutta vain Charlotte ja Lily pääsevät ajoissa sovitukseensa.

Lily on aiemmin todistanut Cecilian harhailevan epätoivoissaan etsimässä Haamurakastajan seuraavaa kirjettä. Lily päättelee, että Haamurakastajalle on tapahtunut jotain – voisiko kyse olla siitä, että Charlotte avasi portit ja päästi henget jatkamaan eteenpäin aiottua aiemmin?
Hänelle tulee outo olo ja hän päättää kirjoittaa viimeisen kirjeen, jossa kertoo Cecilian rakkauden kirkastaneen kaiken siten, että Haamurakastajan oli mahdollista siirtyä eteenpäin – mutta että Ceciliaa kohtaan tuntemansa rakkauden vuoksi hän saattoi kirjoittaa vielä viimeisen jäähyväiskirjeen.
Myös Charlotte kirjoittaa – vanhemmilleen, joilta tiedustelee mielipidettä Konstantin Konstantinovitš Romanovin kutsuun vierailla Pietarissa.

konstantin.jpg

Illan tullen Clementina ja Meg tutkivat huoneessaan Raamattua.  He avaavat sen satunnaisesta kohdasta ja lukevat otteen kirjeestä heprealaisille.

Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne, sillä se palkitaan kerran runsaasti. Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut. Onhan sanottu näin:
-- Vähän aikaa vielä, vain vähän aikaa,
niin tulee se, jonka on määrä tulla,
eikä hän viivyttele.

Samassa palvelijatar koputtaa ovelle. Neiti Roehenstartille on vieras.

Clementina ja Meg kiiruhtavat eteisallin läpi oville. Niiden ulkopuolella odottaa Sir Edward – ratsastusvaatteissaan, matkan rasitus olemuksesta paistaen mutta päättäväisenä, kiihkoa vaivoin pidätellen, tosiaan kuin kuumeessa. Hän on saapunut pyytämään, lopultakin, Clementinan kättä. Megin ei tarvitse tehdä itsestään näkymätöntä, sillä Sir Edward ei huomaa mitään tai ketään muuta – ei mahdollisia katsojia, ei sadetta kasvoillaan, ei tilanteen sopimattomuutta. Clementina kävelee Sir Edwardin luo ja suutelee tätä. Sir Edward puristaa Clementinan syliinsä ja suutelee kuin huumattuna.  
Pitkän ajan kuluttua Sir Edward hellittää sen verran, että saa kysyttyä uudelleen: saako hän tehdä Clementinasta onnellisen? Clementina vastaa olevansa luvattu toiselle. Sir Edward ei suostu tähän, vaikka huomauttaakin kuivasti, että Clementina on valinnut ainoan miehen, jota hän ei voi edes haastaa kaksintaisteluun tämän vamman takia. Sitten hän suutelee Clementinaa uudelleen, kiihkeämmin, vaativammin.
”Mitä tekisitte, mikäli olisimme nyt näkymättömiä”, kysyy Clementina.
”Minä tekisin tesitä vaimoni.”
”Tehkää sitten.”
Sir Edward nostaa Clementinan syliinsä. Meg yrittää totella sisarensa pyyntöä, mutta sotkee hermostuksissaan asiat. Sir Edwardin silmien edessä Clementina alkaa välkkyä, muuttuu Megiksi, katoaa ilmaan, ilmestyy taas. Sir Edward perääntyy. Hän tujottaa näkyä käsittämättä muuta kuin että sen on oltava saatanan tekosia.
”Vade retro! Crux sacra sit mihi lux!”
Hän perääntyy päätään pidelleen, uskoen kohtaamisen olleen houretta.

Sisällä Lily ja Charlotte kuulevat, kuinka Sir Edward ryntää Clementinan huoneen ovelle. Löydettyään sen tyhjänä hän vaatii saada tietää, missä neito on. Jäätyään vaille vastausta lähtee hän etsimään neitoa muualta linnasta. Clementina ja Meg palaavat sisälle. Meg hokee olevansa pahoillaan, Clementina uskoo kyseessä olleen jumalallisen väliintulon.
Charlotte aikoo etsiä Clementinalle jotain päällepantavaa, mutta avatessaan Clementinan vaatekaapin hän huomaa, että kaikki mekot ovat poissa. Tilalla on vain viesti:
GOING TWICE.
 
Yhtäkkiä neidot kuulevat, kuinka Sir Edward lähes huutaa palvelijattarelle pihalla, sateessa, ikkunoiden alla palvelijoiden sisäänkäynnillä.
”Kenet sinä oikein toit, sano! Se ei ollut Clementina Roehenstart! Minkä paholaisen sinä usutit kimppuuni?”
”Kyllä oli! Minä kyllä tunnen sen, sen…”
”Se EI ollut neiti Roehenstart.”

Clementina tekee itsensä tiettäväksi ikkunassa. Sir Edward unohtaa palvelijattaren.

”Neiti Roehenstart, antakaa minun tehdä meistä molemmista onnellisia. Lupaan, ettei teiltä koskaan puutu mitään. Ottakaa vastaan kosintani.”
Clementina haluaisi sanoa kyllä, hän todella haluaisi. Suvun suuri kohtalo kuitenkin vaatii häntä naimaan Leiningenin tulevan ruhtinaan.
”Sir Edward, minä… Minun on mentävä toiselle.”
”Neiti Roehenstart, pyydän – älkää pakottako meitä ikuiseen epäonneen ja pohtimaan lopun elämäämme, mitä olisi voinut olla. Seuratkaa sydäntänne kuten minä seuraan omaani. Neiti Roehenstart, tulkaa vaimokseni.”
Clementina hiljenee. Kyyneleet valuvat. Sitten hän kerää itsensä viimeisen kerran.
”Sir Edward, minä tuomitsen teidät sekä itseni ikuiseen epäonneen.”
Clementina näkee koulun ikkunasta lankeavassa valossa, kuinka sadepisarat valuvat kyynelten lailla Sir Edwardin kasvoilla. Hän katsoo ylös vielä kerran ja kohtaa Clementinan silmät. Sitten hän astuu askeleen pois heikosta valopiiristä, pimeään.