Paikalle saapuvat markiisi Alexander Thynn (Emi), Michael Cracroft-Amcotts (Olga), Ulysses Darling (Mike) ja Oliver Loveney (Juhana).
Seurueen ottavat vastaan hovimestari Jennings, Sir Williamin miespalvelija Weatherby sekä joukko palvelusneitoja.
Kun seurue on asianmukaisesti levännyt ja kestitty, lähdetään seuraavana aamuna ketunmetsästykseen. Kennelman, whipit, jahtimestari sekä lauma palvelijoita ja ajajia ovat valmiudessa. Kun koirat ovat saaneet vainun, alkaa hurja ratsastus. Kaikki nuoret herrat yrittävät vakuuttaa toisensa ratsastus- ja metsästystaidoistaan.
Kun metsässä ollaan ratsasteltu vajaa tunti, on aika nauttia munatotia ja muita virvokkeita. Pian Sir Alexander huomaa, että koirat näyttävät saaneen vainun. Kohta kaikuukin jo lupaava Tally-ho!, eikä aikaakaan kun kettu on satimessa.
Nuoret herrat onnittelevat itseään loistosuorituksesta ja suuntaavat kohti kotia. Hetken ratsastelun jälkeen Michael huomaa, että satula on huonosti kiinnitetty. Äsken se tuntui aivan normaalilta, mutta nyt tilanne on sietämätön. Hän nousee ratsailta ja suomii palvelijaa, joka yrittää korjata asian.
Sir William huomaa vieraansa tukalan tilanteen ja saapuu myös nuhtelemaan palvelijaansa, joka näin nolaa isäntänsä tämän vieraiden edessä.
Kohta kuitenkin käy jotain erikoista. Tyhjästä ilmestyy sumua, joka alkaa tiivistyä nuorten herrojen ympärillä omituisesti, jopa epäluonnollisesti. Michael ja Sir William yrittävät suoriutua lähtemään mahdollisimman nopeasti, mutta juuri kun he ovat nousemassa uudelleen ratsujensa selkään, he erottavat hahmoja metsikössä. Neitojen hahmoja! He kävelevät hämmästyneinä lähemmäs. Hämmästys vain kasvaa, kun he tunnistavat hahmot St Catherinen neidoiksi. Nämä ovat läpikuultavia, kuin kummituksia. Molemmat pelästyvät kovasti, mutta juuri silloin neidot puhuttelevat heitä.
"Olen sinua voimakkaampi, suojele silti minua. Olen rohkeampi muita, mutta minua pelottaa."
Michael ja Sir William karauttavat pois minkä kavioista pääsevät. Saavuttaessaan seurueen he ovat kalpeita ja hiljaisia.
Perillä metsästysmajalla nuoret herrat rentoutuvat ja nauttivat virvokkeita. Sir Willian nimittää Sir Alexanderin urheimmaksi metsästäjäksi. Tunnustuksena tälle tuodaan hopeavadilla jäniksen irtileikatut häntä ja käpälät.
Myöhemmin siirrytään pelipöytään harjoittamaan monenlaisia uhkapelejä. Rahaa voitetaan ja hävitään melko suuria summia. Pelataan myös Totuutta vai tehtävää. Kun ilo on ylimmillään, keskustelut kiivaimmillaan, humala parhaimmillaan ja palvelustytöt jo miltei satimessa, Sir Williamia kysytään. Hänelle on saapunut hovista pikainen viesti.
"Tule heti. En pärjää ilman sinua. Muut eivät ymmärrä minua."
Sir William pahoittelee, että joutuu poistumaan. Muut jatkavat iltaa sammumiseen saakka ja oleskelevat metsästysmajalla vielä useita päiviä.
Kommentit