Takaisin koulussa. Outoa, mutta sittenkään ei.

Gemma Lacroix tulee tyttöjen huoneeseen:
"Hei sun on pakko sanoa sun veljelle että se ei voi mennä naimisiin mun kaa. Se on DARLING!"
Tytöt paheksuvat yhtenä rintamana.
"Loukkaatte meitä kaikkia, neiti Lacroix."
Lily on pahoilla mielin: miksei Augustus ole kertonut hänelle?



On saapunut kirjeitä.
Charlotte saa tällaisen viestin:
"Ainoa prinsessamme,
Pyydämme sinua saapumaan huvimajaa tänään keskiyöllä. Asia on äärimmäisen salainen ja kiireellinen.
Uskolliset ystävänne
p.s. Voit ottaa ystäväsi mukaan jos haluat, luemme heille kortit

Claire saa lahjaksi nuotteja, nimettömältä ihailijalta. Miten suunnattoman romanttista!

Hän saa valitettavasti myös viestin vanhemmiltaan. Se on musertava - heillä ei ole rahaa Clairen debytointiin.
Claire itkee ja Meg lohduttaa. Meg on saanut kirjeen, jossa kerrotaan, että hänen ja Clementinan täytyy luultavasti debytoida epämuodikkaasti Calais'sa, koska rahaa muuhun ei ole. Clementina on sairastuvassa heikotuksen kourissa, eikä Meg uskalla kertoa uutista hänelle, koska pelkää, että sisaren tila huononisi. Meg ehdottaa, että koko seurue lähtisi Calais'n.
Charlotte saa puolestaan tietää, että hänen äitinsä on tulossa Lontooseen.

Lily kertoo, ettei saa enää sopimattomia nimettömiä kirjeitä, "koska hän on Saksassa."
Mitä se voi tarkoittaa? Kuka on hän? Tietääkö Lily, keneltä ne kauhistuttavat kirjeet tulevat?

Lily saa huonoja uutisia Sir Williamilta, joka kirjoittaa olevansa kihlattu toisaalle. Vai ovatko uutiset sittenkään huonoja?

Hän ei halua näyttää kirjettä muille, mutta he löytävät sen ja huolestuvat. Kirje ei nimittäin varsinaisesti sisällä hyvästejä, vaan jotain aivan muuta.

Masinoidaan hyveitä, ennen kaikkea siveyttä korostava iltarukous Lilyn syyllistämiseksi ja pelotteluksi.

Charlotte saa aamulla kirjeen, Meg taas käskyn saapua Neiti Spencen toimistoon. Hän on tehnyt yhden kamalimmista synneistä ja ommellut hameeseensa salaa taskut. Neiti Spence on ehdoton: tämä loppuu tähän.

Ranskantunnilla pitää kertoa unistaan. Debytointi pyörii unissa, Lilyn unessa myrskyää. Meg näkee unta taskuista ja Clairen painajaisessa tyttö on konsertissa.

Rouva Minter on jotenkin muuttunut. Hän on outo, ilkeäkin. Charlotte katsoo häntä toiselta puolella, missä rouva Minter näkyy kyllä itsenään, mutta liian kirkkaana ja selkeänä.

Tytöt menevät kertomaan huolestaan Lady Octavialle:
"Hän on niin kummallinen... eikä hänellä ole yllään tuota, tuota... tuotasiisniinsiis.... korsettia."



Tytöt kertovat myös halustaan saada opetusta Neitokunnan asioissa koululla.
"Liityttekö siis Neitokuntaan?", kysyy Lady Octavia.
"Miten mukavaa!"
"Ensin tulee liittymisrituaali, sitten saatte opetusta historiasta ja sitten tulee harjoituksia":

Claire haluaa kysyä vielä Lady Octavialta kahden kesken, kuka on saattanut lähettää hänelle koulumaksut koulun sisältä.
"Ei ainakaan Neitokunta"; vastaa Lady Octavia, ja sanoo kysyvänsä asiasta rouva Minteriltä.

Illallisaika.
Tyttöjen kauhuksi Megin alushame roikkuu ruokasalin lavalla. Se on valtava, ja taskut ovat julkeasti näkyvissä. Parhaiten paheista parantaa julkinen häpäisy, joten Megin tulee esittää anteeksipyyntö koko koulun edessä, minkä hän omaan tyyliinsä tekeekin ja siirtyy sitten huoneeseensa itkemään lohduttomasti ja kirjoittamaan.

Charlotte kutsuu Clairen katsomaan kanssaan kukkapenkkejä. Niitä ei olekaan aikoihin käyty katsomassa. Charlotte kertoo Clairelle, että hänen veljensä John Hamilton Lawrence ihailee Clairea kovasti.
"Mieti, pidätkö sinäkin hänestä, ja kerro sitten minulle."
Claire ja Lily käyvät keskustelua ihmissuhteista ja tärkeysjärjestyksestä. He molemmat ovat samaa mieltä yhdestä asiasta: "Täytyy aina valita perhe."

Jokin on pielessä, nimittäin korsetiton Rouva Minter palloilee käytävällä puolipukeissa:
"Olen matkalla katsomaan Clairea!"
Rouva Minter ja Charlotte saapuvat tyttöjen huoneeseen. Tytöt katsovat opettajaansa kummissaan.
"No, Claire, tykkäätkö tästä tyylistäni?"
Rouva Minter suorastaan lähentelee Clairea ja julistaa kovaan ääneen maksavansa tämän koulumaksut.
Hän puhuu sopimattomalla tavalla sopimattomista asioista, eikä vaikuta yhtään hienostuneelta itseltään:
"Hei jos sä et haluu olla mun kaa niin mun sydän särkyy. Osoita nyt vähän kunnioitusta hei!"
Sitten rouva Minter suutelee Clairea, joka heittää tämän päin seinää.
"Jopa tämä ääliö on liian hyvä sulle. Siis minä."
Tytöt ovat hyvin hämmentyneitä.

Charlotte lähtee hakemaan Lady Oliviaa sairastuvalta ja ehdottaa lähtiessään rouva Minterille, että tämä etenisi vähän hitaammin.

Lady Octavia loitsii jotain muinaisenglannilla, ja hirviö irtautuu rouva Minteristä.
Lily pistää olentoa neuvokkaasti hattuneulalla ja Charlotte vie sen tuonpuoleiseen.

Rouva Minter on puolitajuton ja sopertelee anteeksi. Hänen lähdettyään tytöt katsovat toisiaan merkitsevästi: Rouva Minter on sillä lailla kiintynyt Claireen kuin Neiti Lister on Lilyyn! Tai sitten se oli se hirviö. Varmaankin se hirviö."

Tytöt uskoutuvat myös Patrick-asiassa Lady Octavialle. Jotain on keksittävä, poika on pelastettava. Lady Octavia lupaa miettiä asiaa ja kertoo samalla, että rouva Minter kielsi koulumaksukysymyksen vähän liiankin hanakasti.

Charlotte ja Meg menevät tapaamaan mustalaisia.
Claire ja Lily käyttävät aikaa hyväkseen lukeakseen näiden kirjeet.

 

Silvanus ja Diamanda kertovat, että Toinen Puoli vuotaa, ja esimerkiksi vanhensi naisen.
Charlotten apua tarvitaan, mutta tyttö epäilee kykyjään.

Silvanus ja Charlotte siirtyvät varjoihin, millä välillä Diamanda ennustaa Megille, joka kysyy tietenkin Patrickista. Pojan sielu on melkein mennyt, hän kärsii, mutta pelastuu ja antaa anteeksi aikanaan. Meg on suuren tunnekuohun vallassa.

Samaan aikaan Toisella Puolella asiat ovat selkeästi muuttuneet. Siellä on paljon porukkaa, eläviäkin, ja kummallisen näköisiä. Joku puu pörisee. Siellä on hädissään olevia henkiä. Aukiolla henget ovat oudon olennon ympärillä. Sen jalat ovat poikki ja se kertoo: "Taistelin ihmisiä vastaan. Ne haluavat viedä meidät ja orjuuttaa."
Silvanus yrittää houkutella olentoja palaamaan entisille asuinsijoilleen, mutta olento kertoo, ettei sinne voi palata, siellä on käynnissä sota.

Seuraa mustasukkaisuusdraama: mies ja ase. Charlotte nappaa Megin pakoon kanssaan toiselle puolelle. Meg on tajuton, paikalle saapuu lisää miehiä, aseita ja lyhtyjä. On pakko tulla ulos varjoista, jotta Meg ei kuolisi. Tyttö on huonossa kunnossa ja hourailee: "Patrick!!" Tyttö kuljetetaan sairastuvalle.

Lady Octavia tulee sairastuvalle ja kertoo keksineensä keinon Patrickin pelastamiseksi: tästä voisi tulla kuninkaallinen Whipping Boy - hovissa kasvatettava armoitettu pienokainen, joka varttuu kuninkaallisen kanssa samaan tahtiin ja vastaanottaa selkäsaunat tämän sijasta, koska kuninkaalliseen takamukseen ei tietenkään voi kajota.

Meg ei ole tästä suunnattoman innoissaan, mikä loukkaa Lady Octaviaa. Whipping Boyksi pääseminen kun olisi suuri kunnia kelle tahansa. Toisaalta lapsenryöstö ei sekään ole kovin realistinen vaihtoehto. Ehkä Jumala on tarkoittanut Patrickin Whipping Boyksi.